Fatbike v1.0
Näin ensimmäisen fatbiken oikeassa elämässä tammikuussa 2010. Greenmanin violetti Pugsley näytti kiinnostavalta, mutta silloin pidimme sitä lähinnä tyhmäpyöränä. Saman vuoden aikana kiinnostus rupesi kuitenkin hiukan heräämään, kun näki internetissä mitä isot pojat Amerikassa tekivät fatbikejen kanssa. Loppukesällä 2010 Salsa julkisti Muklukin, joka oli hyvin järkevän näköinen ja hintainen pyörä. Kävin pyöräkaupassa. Foxcompin Tommi oli realistinen ja totesi ettei sitä pysty saamaan Suomeen järkevässä ajassa. Tilalle hän tarjosi Surly Pugsleyn ja sellainen meni sitten tilaukseen elokuun lopussa.
Fatbike v1.0: Surly Pugsley
Runko tuli nopeasti, mutta muut osat kuten renkaat ja sisurit olivat pulatavaraa. Pyörä tuli valmiiksi lokakuun alussa. Speksit olivat seuraavat:
- Runko: Surly Pugsley 201 XL
- Vanteet: Vicious Cycles Fat Sheba 80 mm offset drilled
- Etunapa: Surly fixed gear, 20t ratas
- Takanapa: Alfine 8-speed, 22t ratas (myöhemmin 24t)
- Eturengas: Surly Larry
- Takarengas: Surly Endomorph (myöhemmin Surly Larry / Big Fat Larry)
- Jarrut: Shimano Juicy 5 185/160 mm
- Keskiö: FSA 100 mm downhill
- Kammet: Race Face Ride XC ISIS, 32t eturatas
- Ohjaustanko: Titec Hellbent 640 mm, 1″ rise
- Seat post: On-One
- Satule: Rido R2
- Polkimet: Shimano PD-M545
Sitten hauskuus alkoi. Ehdin ajaa puolitoista kuukautta ennen kuin talvi alkoi. Sinä aikana totesin Pugsleyn olevan yllättävän pätevä maastopyöräkin ja yöretkellä se toimi täysin odotusten mukaisesti. Asensin pian kevyet tarakat sekä eteen että taakse, ja tämä konfiguraatio oli käytössä puolitoista vuotta. Se oli erittäin toimiva, vaikkakin hieman raskas, retkipyörä.
Myöhäissyksy
Pugsley v1.1
Talvi tuli aikaisin 2010.
Talvi 2010-2011 oli paras pitkään aikaan eikä pääosin edes pystynyt ajamaan metsäpoluilla tavallisella pyörällä. Fatbikella sen sijaan oli pelkkää hauskaa koko talven.
Talvipolku.
Kurjenrahka
Pitkä talvi loppui huhtikuussa ja Pugsley pääsi taas maistamaan kesäpolkuja. Retket joissa oli mukana pidempiä maantiepätkiä tehtiin (ja tehdään edelleenkin) Salsa Fargolla, mutta varsinainen maastoajo tapahtui pääsosin fatbikella. 29-täpäri ei enää houkutellut ja sain lähinnä pakottaa itseäni ajamaan sillä harjoitusmielessä, kun samana kesänä ohjelmassa oli 180 km Tahkolla.
Pieni kysymysmerkki minulle oli aikaisemmin renkaiden, ja varsinkin kylkien, kestävyys kesäpoluilla. Paksuissa renkaissa on aika ohutta kumia, ja aikaisemmat kokemukset Schwalben Racing Ralph 29×2.25-renkailla eivät rohkaisseet. Ongelmia ei kuitenkaan ollut ja uskalsin lähteä retkelle Pöyrisjärven maastoon Pugsleylla. Yhdessä viikossa ajoin noin 400 kilometriä Pöyriksen mönkijäurilla. Yöpymisvarusteet ja viikon ruoka ei aiheuttanut ongelmia ajossa ja sain lopullisen vahvistuksen pyörän soveltuvuudesta näihin hommiin.
Syksy 2011 oli sateinen eikä tuntunut kovin järkevältä ajaa maastossa, vaikka yksittäisiä lenkkejä ja retkiä toki tuli tehtyä. Talvikin oli myöhässä, mutta tarjosi kuitenkin hyviä ajo-olosuhteita. Nyt rupesi myös näkymään muita fatbikeja Turussa.
Yöretki Marttilan metsissä.
Toni ja Peltsi Vajosuolla.
Talvi 2011-2012 oli harmittavan lyhyt ja kevät taas turhan pitkä. Toukokuussa kokeilin taas ajaa 29-täpärillä, mutta se oli menettänyt hauskuutensa kokonaan ja päätin myydä sen pois. Samalla syntyi ajatus päivittää fatbiken hieman kevyempään. Kävin Foxcompissa tiedustelemassa mahdollisuuksia ja toukokuun lopussa laitettiin Salsa Mukluk 2012-runkosetti tilaukseen ja kaksi pyörä myyntiin. Pyörät myytiin nopeasti ja kesäkuun lopussa uusi fatbike v2.0, Salsa Mukluk, oli kasassa. Siitä enemmän seuraavassa artikkeliosassa.
Kesä taas.
Surly Pugsley oli ensimmäinen laajemmin saatavilla oleva fatbike, ja se on edelleen erittäin monipuolinen pyörä. Runkoon mahtuu Surly Big Fat Larry 82 mm vanteilla ja myös uudet 29+ kiekot (esim. Surly Rabbit Hole ja Surly Knard). Tulossa olevat fatbike-joustokeulat eivät kuitenkaan sovi siihen. Runkomateriaali on teräs, mikä on joillekin tärkeä asia. Dropoutit mahdollistavat sinkulointia ja kiekot voidaan jopa vaihtaa päittäin jos vaikkapa vapaaratas hajoaa kokonaan. Geometria on aika maastopyörämainen ja keskiö on normaalikorkeudella. Ohjaus on minun makuun liian nopea hankalissa lumiolosuhteissa ja täydellä retkikuormalla, mutta muuta negatiivistä en minun kokemuksella pysty sanomaan siitä.
