Nyt tulee ehkä enemmän kuviin ja fiilikseen painottuvaa tarinaa, kuin mitään asiajuttua. Kelit on vaan olleet nyt niin mahtavat, että on tullut nautiskeltua lähialueen jäätyneistä joista – Aurajoki, Vähäjoki, Savijoki.
Aurajoella
Turun talvi näyttää parhaita puoliaan, Littoistenjärvi on ollut jäässä jo kauan ja myös Aurajoki on saanut kestävän jääpeitteen. Lunta on kymmenisen senttiä, mutta parin päivän suoja ja sen jäkeiset pakkaset ovat tehneet siitä hieman raskaan polkea ilman polkua. Littoistenjärvellä sekä myös paikoin Aurajoessa on aavistuksen turhan raskasta ajella, joten oli aika lähteä tutustumaan Maarian Altaaseen.
Prologi: Vähän on ollut hiljaista blogissa. On ollut aika paljon kaikenlaista, mikä on syönyt harrastamista. Todetaan lyhyesti, että viimeiseen vuoteen on osunut kolme loukkaantumista, joista kaksi vei miehen kirurgin työpöydälle ja pitkään fysioterapiaan. Yksi vamma ei ollut leikattavissa, mutta kuukausien fysiojumpan sekin vaati. Viimeiset 15 kuukautta on siis lähinnä fysiojumpattu mutta ei juurikaan urheiltu. Syyskuussa ajettiin muutaman päivän pyöräretki Ruotsissa. Heti retken jälkeen leikattiin olkapää. Se oli siis vammautunut jo ennen reissua muissa harrastuksissa. Leikkausta se vaati, mutta kyllä sillä pystyi ajamaan sen verran ettei retkeä tarvinnut perua. Koska itselläni oli tuossa vaiheessa lähes vuoden tauko kaikesta muusta treenaamisesta paitsi fysiojumpasta, en ollut retkellä likikään omalla tasollani ja sen huomasi, kun tunturimaasto näännytti ihmistä. Välillä otti vähän koville. Tai paljon koville. Ei tullut kirjoitettua siitä retkestä mitään, koska tuli se leikkaus. Onneksi Peter ja Jarkko kuitenkin kirjoittivat. Ja olivat ottaneet paljon kuvia.
