Vanteiden keventelyä

Mika osti syksyllä uuden 2014 vuosimallin Salsa Muklukin. Tässä mallissa tuli vakiona mukana reiättömät Surlyn Unholy Rolling Darryl -kiekot. Ne ovat edullisemmat mutta painavammat kuin kevennysrei’illä varustetut kaksoisveljensä. Tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina muutettiin Mikan pihavarasto työpajaksi ja pistettiin läski laihdutuskuurille.

 

Operaatio alkoi merkitsemällä porauskohdat vanteeseen. Koska tämän työvaiheen onnistumisesta riippuu koko projektin lopputulos, käytimme viimeisintä ja hienointa saatavilla olevaa tekniikkaa porauspisteen määrittämiseksi.

IMG_9625

 

Samaa teknologista tasoa ylläpidettiin myös merkitsemisvälineissä. Vanne oli todella kovaa alumiinia, eikä tylppäkärkisellä merkkauspuikolla saatu aikaan edes naarmuja. Lyötiin reiät siis ruuvilla ja vasaralla.

IMG_9626

 

Varsinaista isoa poraa ohjaavat alkureiät porattiin akkukoneella ja pienellä terällä. Aluksi teimme kuten internetistä katsomassamme ohjeessa, eli alkureikä 2 mm terällä ja ohjausreiän suurennus 6 mm terällä. Totesimme homman kuitenkin hitaaksi, joten loput reiät porasimme suoraan 4-millisellä mikä oli ihan toimiva ratkaisu.

IMG_9630

 

Varsinainen kevennysreikä porattiin tarkoitusta varten hankitulla 30 mm terällä, joka kiinnitettiin tehokkaaseen verkkovirtakäyttöiseen porakoneeseen. Akkukoneessa ei olisi potku riittänyt. Tätä vaihetta varten ohjaava pienempi reikä on hyödyllistä tehdä. Valmiiksi kevennetyissä RD-vanteissa on aavistuksen soikiomainen reikä, jonka koko on 28×32 mm. Me porasimme pyöreät 30 mm reiät. Poraamisen kanssa pitää olla varovainen, sillä läpäistessään vanteen terä saattaa liian syvälle työntyessään vahingoittaa pinnoja. Jonkinlainen teline tai pidike, millä renkaan olisi saanut pysymään maassa, olisi ollut hyödyllinen lisä. Poranterä välillä imaisi renkaan ylös maasta läpäistessään vanteen.

IMG_9644

 

Heti urakan alussa totesimme, että vanteesta irtoava pala kiilautuu todella tiukasti kiinni leikkuuterän sisään. Palojen irrottaminen terästä oli niin hankalaa ja hidasta, että koko illan aikataulumme oli vaarassa venyä merkittävästi. Kahteen vanteeseen tulee yhteensä 60 reikää, joten minuutin tai kahden vääntäminen jokaisen palan kanssa tarkoittaa suoraan tunnin tai kahden viivästystä.

IMG_9645

 

Keksimme kuitenkin kokeilla, auttaisiko voiteluöljyn käyttäminen terässä porauksen yhteydessä vähentämään kitkaa ja helpottamaan jämäpalan irroittamista. Oivallus oli nerokas. Palat putosivat itsekseen tai kevyesti autettuna terästä ja homma nopeutui taas huomattavasti.

IMG_9651

 

Voiteluöljyn roiskiminen vanteeseen aiheutti tietysti porausroskan tarttumisen kaikkiin pintoihin, mukaanlukien jarrulevy ja rataspakka. Ne olisi ehkä ollut fiksua irrottaa ennen hommaan ryhtymistä, mutta onnistuuhan se putsaaminen jälkikäteenkin.

IMG_9654

 

Lattialle kasautui melkoinen määrä metallisilppua ja hauskannäköinen keko vanteesta irti porattuja ”kolikoita.”

IMG_9660

 

Yksi vanne porattu, toinen odottaa vuoroaan. Toisessakin vanteessa on jo ohjausreiät.

IMG_9656

 

Reikien reunat siistittiin metallinkaapimella. Yksinkertainen, mutta erittäin toimiva työkalu tällaiseen hommaan. Vanteen sisäpuolella pinnojen välissä pyörittely oli hieman ahdasta, mutta oikean ranneliikkeen oppimalla sekin kävi helpohkosti. Yritimme aluksi hioa reikien reunoja porakoneeseen kiinnitetyllä hiontakärjellä, mutta se oli huomattavasti hitaampaa. Vika saattoi tietysti olla myös välineessä. Oikea dremeli olisi varmaan ollut tehokkaampi.

IMG_9663

 

Reikäisestä läskirenkaan vanteesta jää vannenauha pullottamaan kevennysrei’istä ulos, joten ei ole yhdentekevää millä nauhalla pinnanreiät suojataan. Etukäteen oli tiedossa, että puna-musta siitä tulee, mutta tarkempi toteutus jäi rakenteluhetkellä ratkaistavaksi. Lyhyen taiteellisen arvioinnin jälkeen päädyimme kokeilemaan paloautonvanne-lookkia, eli neljäsosasektoreihin jaettua väritystä. Käytimme punaista ja mustaa jeesusteippiä. Korvaamalla vannenauhan jesarilla saimme myös pudotettua muutaman kymmenen grammaa lisää painoa kummastakin kiekosta. Teippiä tuli yhteensä kolme kerrosta: Väritys toteutettiin kaksinkerroin taitetulla teipillä. Tämän päälle vedettiin vielä yksi kerros pitämään väritysteipit paikoillaan.

IMG_9666

 

Projekti numeroina:

Takakiekon paino (ilman kumeja) alunperin 2510 grammaa (kiekko 2422 g + vannenauha 88 g)

Vanne keveni poraamalla 159 grammaa.

Teippaus kevensi kiekkoa 25 grammaa verrattuna vannenauhaan.

Loppupaino 2326 grammaa. Ahertamisen hedelmänä 184 grammaa kevyempi kiekko. Tietysti sama pätee etukiekkoonkin parin gramman heitolla, joten pyörän kokonaispainosta putosi noin 370 grammaa. Ja kaikki pyörivästä massasta. Rahaa operaatioon taisi mennä reilut 20 euroa. Olennaisimmat kustannukset olivat poranterä, kaavin ja jesarit.

IMG_9673

 

Kevennyksen lisäksi saatiin pyörään visuaalinen kohennus. Onhan tuo nyt ihan törkeen siisti!

IMG_9675

 

Mika2

#fatbikefinland

Fat-Bike.fi

Suomalainen fatbike-pyöräilyyn keskittynyt sivusto.

Vapaamuotoisia sitoutumattomia juttuja / testejä kaikesta paksupyöriin liittyen.

- Onko jotain kerrottavaa
- Hienoja kuvia julkaistavaksi
- Haluatko esitellä tuotteita
- Kiinnostaako kirjoittaa juttuja

Ota yhteyttä!

fbf@fat-bike.fi

Ota yhteyttä:

copyright © Fat-Bike Finland 2018