Talvisia muistoja – ja muutama vinkki

Näin kesän korvalla on hyvä palata ajassa hieman taaksepäin ja muistella (lämmöllä?) maaliskuista neljänkymmenen kilometrin toikkarointia läskipyörällä elämäni ensimmäisessä maastopyöräilytapahtumassa, Syöte MTB Winterissä. Lieneekö myös viimeinen, sitä tarina ei kerro.

Kokeneena kävijänä voinkin antaa muutamia vinkkejä, miten ensimmäiseen tapahtumaan ja ylipäätään hieman tavallista pidempään pyöräilykoitokseen kannattaa valmistautua – tai sitten ei.

SyöteMTB_1

Syöte MTB Winterin lähtöalueella oli tunnelmaa, kun noin sata läskipyörää oli starttaamassa matkaan.

Vinkki 1: Ilmoittaudu tapahtumaan hyvissä ajoin

Tämä ilman muuta kannattaa, sillä joissakin tapahtumissa saattaa olla rajoitettu osallistujamäärä, joten on turha itkeä viikkoa ennen reissua, kun paikkaa ei heltiäkään. Itselläni hyvissä ajoin ilmoittautuminen tarkoitti myös sitä, että osallistumista ei suurin surminkaan voisi enää perua ilman hyväksyttävää syytä (joista ainoa todella hyväksyttävä voisi olla hiippakunnan vaihto), etenkin kun asiaa oli suurieleisesti kailotettu sosiaalisessa mediassa heti ilmoittautumispäivänä. Hyvissä ajoin ilmoittautumalla ehdit myös luoda itsellesi moninkertaisesti paineita ja kauhukuvia siitä, miten onnettomasti tapahtuma kuitenkin menee. Se motivoi. Ehkä.

Vinkki 2: Älä ilmoittaudu helpoimpaan sarjaan

Haasteita pitää ihmisellä olla, eikä liian helpolla kannata itseään päästää. Näin tuumasin, kun ilmoittauduin 40 kilometrin matkalle, vaikka tarjolla olisi ollut ehkä paremmin tasolleni sopiva 20 kilometrin lenkkikin. Mutta kyllä se sitten harmittaisi, jos kaksikymppiä olisi mennyt kuin vettä vaan – ennemmin peliin vähän itsensä ylittämistä kuin alittamista. Tosin vaihtoehtona on aina myös painajainen, jossa parikymmentä kanssapyöräilijää kiroaa horjuvaa vätystelyäni jo ensimmäisen viiden kilometrin jälkeen ja lopulta minut pakataan urhean Farleyni kanssa moottorikelkan kyytiin ja kuskataan ihmisten ilmoille virkoamaan (ja häpeämään).

Vinkki 3: Älä harjoittele

Lahjattomat treenaa vai miten se meni, mutta ainakin se oli filosofia omalla kohdallani. Tätä filosofiaa en kyllä varsinaisesti suosittele, joten treenaa ihmeessä, jos vain suinkin pystyt ja ehdit. Itselläni oli ennen tapahtumaa alla huimat viitisentoista pyöräilykertaa YHTEENSÄ, kilometrejäkään tuskin oli kertynyt juuri enempää… Kyllä, säälittävää. Pisin lenkkini läskipyörällä tapahtumaan mennessä oli jotakuinkin puolet tulossa olevasta neljänkympin taivalluksesta. Ikuisena optimistina mietin kuitenkin, että eiväthän ne maratoonaritkaan maratonia juokse, kun harjoittelevat. Ja kyllähän se kunto nousee myös kahvakuulassa. Tosin ei pyöräilykunto.

Vinkki 4: Varmista tankkaus

Tankkaaminen kannattaa aloittaa tietysti viimeisenä iltana, etenkin syömällä mahdollisimman paljon ihan mitä sattuu. Ja jos oikein haluaa laittaa kroppaa likoon, niin reipas saunominen ja muutama saunajuoma parin viinilasillisen (ihan vaan ruokajuomaksi) jälkeen on ehdoton setti valmistautumiseen. Tapahtumapäivän aamuna voikin sitten miettiä, että onpa hyvä, kun en aloittanut tankkausta yhtään aiemmin, kun yhdestä illastakin on näin hutera olo. Ei vaan, suosittelen kyllä välttämään väkijuomia ja oikeasti panostamaan syömispuoleen hieman aiemminkin kuin edellisenä iltana, se kannattaa. Jos ei muuten, niin voi ainakin uskotella itselleen valmistautuneensa hyvin.

SyöteMTB_2

Reitit olivat suurimmaksi osaksi hyvässä kunnossa ja porukassa pyöräily varsin mukavaa.

Vinkki 5: Ylivarustaudu

Ensimmäiseen pyöräilytapahtumaan lähtiessä ei tietenkään voi olla käsitystä, millainen pukeutuminen olisi järkevintä (etenkin talvikelillä) ja mitä kaikkea muuta matkaan kannattaa pakata. Siispä pukeudu hieman liian lämpimästi (aina voi vähentää, sanoo vanha viisaus) ja pakkaa mukaan evästä vähintään kolmen vuorokauden tarpeiksi, huolimatta siitä, että neljänkymmenen kilometrin matkallekin mahtuu useampi huoltopiste. Ei vara venettä kaada, mutta nälkä voi kaataa pyöräilijän. Joka kyllä tässä nimenomaisessa tapauksessa saattaa kaatua muutenkin ihan omia aikojaan ja useampaan kertaan. Ainaisen kaatuilun välissä voi sitten piristykseksi nauttia suklaapatukan. Ja toisen. Ja vaikka kolmannen (naisen kyvylle syödä suklaapatukoita ei ole viimeaikaisissa tutkimuksissa löydetty ylärajaa). Vaatetuksen ja ruokapuolen lisäksi on hyvä huolehtia, että mukana on kaikenlaista tarpeellista ensiapupakkauksesta (tärkeä!) avaruuslakanaan ja puukosta kuksan kautta kompassiin. Onhan se mahdollista, että eräopaskoulutuksen saanut henkilö eksyy merkityltä, lanatulta talvipyöräilyreitiltä keskellä kirkasta päivää, kun ympärillä polkee noin parikymmentä muuta pyöräilijää. Ei sitä koskaan tiedä.

Vinkki 6: Älä panikoi, nauti!

Kun kauan odotettu tapahtumapäivä koittaa, ei sitä kannata pilata turhalla paniikilla. En oo reenannut tarpeeksi, tankkaus meni pieleen, liikaa kamaa mukana, ettei vain pyöräilyhousut alkaisi hiertää, entä jos kaadun – so what. Kerran täällä vain eletään, ja kenenkään ei ole pakko toista kertaa itseään häpäistä samassa pyöräilytapahtumassa, jos homma sattuu nyt menemään syteen. Joten ei kun nokka pystyyn, numerolappu pyörän keulaan ja menoksi. Ei siinä kovin pahasti voi käydä (niinhän sitä luulisi).

SyöteMTB_3

Muutaman kilometrin loppunousussa ei enää naurattanut, mutta niin vain rimpuiltiin maaliin asti.

Jälkikirjoituksena todettakoon, että tapahtuma meni osaltani yllättävän hyvin. Jaksoin veivata, järjestelyt ja maisemat olivat aivan loistavat ja mahtava porukka polkemassa, kertaakaan ei kaduttanut, että lähdin mukaan ja ilmoittauduin pidemmälle matkalle. No, ehkä lopun nousussa pyörää taluttaessa ja selkä vääränä tarpoessa nanosekunnin verran kävi mielessä, että minkä ihmeen takia joku tekee tällaista ihan vapaaehtoisesti. Mutta ajatus meni nopeasti ohi, kun viimeiset metrit maalilinjalle koittivat ja väsynyt mutta onnellinen läskipyöräilijä sai kuin saikin ensimmäisen pyöräilytapahtumansa päätökseen. Suosittelen lämpimästi muillekin aloittelijoille!

Onneksi Syöte MTB:n kesäversio ehdittiin myydä loppuun, ennen kuin pyöräilijämme ehti innostua uudesta, kesäisestä tavoitteesta. Huh.

– Terhi, pyörävarikon vasen laita

(Kuvista 1 ja 3 kiitos kirittäjälle ja perästä huutelijalle, Jukkis Jylhälle)

#fatbikefinland

Fat-Bike.fi

Suomalainen fatbike-pyöräilyyn keskittynyt sivusto.

Vapaamuotoisia sitoutumattomia juttuja / testejä kaikesta paksupyöriin liittyen.

- Onko jotain kerrottavaa
- Hienoja kuvia julkaistavaksi
- Haluatko esitellä tuotteita
- Kiinnostaako kirjoittaa juttuja

Ota yhteyttä!

fbf@fat-bike.fi

Ota yhteyttä:

copyright © Fat-Bike Finland 2016