Syöte – läskipyöräilijän Superpark?

Jos Oulussa asumisesta ei muuta iloa olisikaan, niin ainakin se, että Syötteelle on vain alle parin tunnin ajomatka. Päätin lähteä kokeilemaan, kulkeeko läski Syötteen maisemissa siihen tahtiin, että kuukauden päästä voisi olla rimpuilemassa Syöte MTB Winter -tapahtumassa 40 (tuskaista) kilometriä. Joten ei kun etiäpäin, kuten huomautti se kuuluisa vanhempi naisihminen lumessa.

Syöte_20160213_1_web

Syötteen luontokeskukselta lähtevä talvipyöräilyreitti on mahtava baana ja sopii aloittelijallekin (ainakin suotuisalla kelillä).

Retki alkoi perjantaina sakeassa lumisateessa, kun uskollinen Mondeo starttasi kohti Syötettä. Heti alkuun läskipyöränoviisi lähetti kiitolliset terveiset Trekille, että Farleyn renkaan saa niin kauhian kätevästi irti – ja vielä varsin idioottivarmasti takaisin paikoilleen. Siispä pyörä kyytiin kera suksien (kyllä siellä nyt hiihtääkin ehtii)  ja muun sälän, jonka määrän voisi kuvitella riittävän vähintään komppanialle noin kolmeksi viikoksi ääriolosuhteissa, ei vain yhden naisen harrasteluviikonlopuksi Syötteellä…

Hyvänä lämmittelynä ennen varsinaista pyöräilyä sain pukata parin naapurimökkiläisen kanssa Mondeon irti penkasta jo ennen mökin pihaa. Oho, kun olikin pirun liukasta. Mutta lopulta viimein mökillä, sauna päälle, punaviini…marjamehut lasiin ja seuraavan päivän reittiä suunnittelemaan.

Kokeneena Syötteen kävijänä (lue: kaksi kertaa käyneenä) päädyin valitsemaan vähiten suunnistustaitoja vaativan reitin eli talvipyöräilyreitiltä Ahmatuvan lenkin, jonka pituudeksi tulisi noin 18 kilometriä. Siinä saisi muutaman polkaisun ottaa, mutta toimisipa hyvänä testinä tulevaa tapahtumaa varten. Lähdin reitille Syötteen luontokeskukselta, josta alkumatka on petollisen kevyttä ja helppoa menoa, baana muistuttaa lähinnä saksalaista moottoritietä. Tämähän menee hienosti, tuumasi aloitteleva pyöräilijä. Ja kuinka väärässä olikaan.

Luontokeskukselta talvipyöräilyreitti laskettelee ensin Annintuvalle, josta matka jatkuu tasaista pätkää, kunnes reitti haarautuu pohjoiseen Toraslammen autiotuvalle ja länteen Ahmatuvan suuntaan. Toraslammelle vievä reitti oli kelkalla ajettua, mutta läskipyöräsankarimme päätyi tietenkin suuntaamaan Ahmatuvalle, edellisenä päivänä sataneen parinkymmenen sentin lumikerroksen sekaan. Onneksi matkalle sattui maestro itse, Ski Soinin jäljissä oli hivenen helpompaa veivata ylämäkivoittoista osuutta kohti Ahmatupaa.

Syöte_20160213_2_web

Maestro Soinin jäljissä kohti Ahmatupaa (huomattavasti hitaampaan tahtiin kylläkin).

Mutta todellakin vain hivenen. Vaikka pyörä olisi miten läski, eikä polkijakaan ihan sieltä soukimmasta päästä, niin kyllä oli mahdoton kiipiminen pehmeällä polulla, vaikka matkaa oli vaivaiset viitisen kilometriä. Jokunen kirosana kaikui autiolla reitillä, kun polkijan kunto alkoi muutamaan otteeseen ilmoitella, että turha yrittääkään perille ja oliskohan ehkä kannattanut vähän reenata (ei tietenkään, prkl!). Mutta sisulla punnerrettiin uskollisen paksukaisen kanssa kohti Ahmatupaa, kun kerran päätetty oli. Vauhti kyllä muistutti lähinnä etanoiden tractor pulling -kisaa (ja siltä se varmasti näyttikin). Onneksi loppupätkä Ylpiätuvan piston jälkeen oli kevyempää, ja viimein pääsi väsynyt puurtaja Ahmatuvalle hikeä kuivattelemaan.

Syöte_20160213_3_web

Kun kunto loppuu, aina voi pysähtyä puuskuttamaan – ja kuvaamaan pyörää.

 

Syöte_20160213_4_web

Ennen Ahmatupaa on pätkä kevyempää menoa. Onneksi reitti on merkitty aurauskepeillä, muuten saattaisi olla mummolla lumessa vielä enemmän tekemistä!

 

Syöte_20160213_5_web

Viimein Ahmatuvalla. Tuvassa on sekä kaikille avoin autiotuvan puoli että varaustupa, jossa pääsee myös saunomaan. Hiki oli kyllä ilmankin…

Eväshetken jälkeen matka jatkui tuvalta talvipyöräilyreittiä pitkin kohti Toraslampea. Ja mikä pätkä! Kolmisen kilometriä aivammahtavaa alamäkeä! Kummasti vain naamalla pysyi kestohymy ja mielestä häipyi kaikki alkumatkan tuska ja vaiva, kun sai lasketella menemään sielunsa kyllyydestä. Tai ainakin sen verran, mitä rajalliset taidot antoivat myöten puuterilumessa ja aiemman menijän tekemässä urassa. Vauhdin hurman lisäksi tuli koettua myös hetkiä, jolloin aloittelijan itseluottamus ja taitotaso eivät aivan kohdanneet… Mutta lumi oli pehmeää (ja sitä oli paljon).

Syöte_20160213_6_web

Maisemat olivat kohdillaan, ja pala sinistä taivastakin näyttäytyi.

Loppumatkasta en kääntynytkään enää Toraslammelle päin, josta olisi tullut vielä melkein kuuden kilometrin lisäkieppi, vaan suuntasin takaisin kohti luontokeskusta. Matkalla oli vielä pisto Koiratuvalle, mutta kun täti oli päässyt takaisin läskipyörien highwaylle, niin ei malttanut enää pysähdellä. Ja eväätkin oli syöty (sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti). Loppumatka rullaili mukavasti leveää baanaa, tosin alkumatkan helppo laskettelu oli jostakin kumman syystä muuttunut lopussa aika metkaksi ylämäeksi. No, Farleyssa vaihteita riittää, vaikka joskus mäen päälle kivutessa tuntuukin, että ovat unohtaneet laittaa ne kevyimmät mukaan…

Syöte_20160213_8_web

Toraslammen suuntaan reitti olisi ollut kuin saksalaista autobahnia parhaimmillaan.

Koko reissussa meni kolmisen tuntia taukoineen päivineen, mikä oli odotuksiini nähden yllättävän vähän. Väsynyt mutta onnellinen pyöräilynoviisi mietti retken jälkeen, miten mahtavia mahdollisuuksia Suomen luonto ja Syötteen kansallispuisto tarjoavat – ja aivan ilmaiseksi. Suosittelen Syötteen reittiä lämpimästi, sinne saattaa jäädä muutaman hikipisaran lisäksi myös pala sydäntä.

– Terhi, pyörävarikon vasen laita

P.S. Edelleen se Syöte MTB Winterin 40 kilometriä hirvittää, mutta onhan tässä vielä kuukausi aikaa treenata… Jepjep.

Syöte_20160213_7_web

Houkutus oli suuri pysähtyä noin joka kolmannen sadan metrin jälkeen kuvaamaan.

 

Syöte_20160213_9_web

Varoitus! Syöte voi viedä sydämen.

#fatbikefinland

Fat-Bike.fi

Suomalainen fatbike-pyöräilyyn keskittynyt sivusto.

Vapaamuotoisia sitoutumattomia juttuja / testejä kaikesta paksupyöriin liittyen.

- Onko jotain kerrottavaa
- Hienoja kuvia julkaistavaksi
- Haluatko esitellä tuotteita
- Kiinnostaako kirjoittaa juttuja

Ota yhteyttä!

fbf@fat-bike.fi

Ota yhteyttä:

copyright © Fat-Bike Finland 2016