Saariselkä retkeillen ja polkien, osa 5. Kiilopää
Aamupalan jälkeen eväät sekä muut tarpeet reppuun ja autoon istumaan. Nyt mentiin Kiilopäälle katselemaan sitä aluetta. Ajatuksena tehdä kävelyretki ja tutstua muutenkin Kiilopään alueeseen.
Reissun muut osat:
- Saariselkä retkeillen ja polkien, osa 1.
- Saariselkä retkeillen ja polkien, osa 2.
- Saariselkä retkeillen ja polkien, osa 3.
- Saariselkä retkeillen ja polkien, osa 4.
- Saariselkä retkeillen ja polkien, osa 5.
- Saariselkä retkeillen ja polkien, osa 6.
Saavuimme Suomen Ladun -keskukseen ja meidät hieman yllätti kuinka täyttä siellä oli, autopaikkaa jouduimme vähän etsiskelemään, mutta hyvin se sitten löytyi.
Tutkiskelimme reittejä ja päätimme lähteä Kiirunapolkua pitkin suoraan kiipeämään kohti Kiilopään huippua. Kyseinen polku on muuten pyöriltä kielletty, joten fillareilla ei Kiilopään huipulle ole asiaa.
Nousu olikin jopa jalkaisin aivan mittava jyrkentyessään koko ajan kohti huippua. Nuorimmaisemme, joka ei koskaan ole vielä retkillämme valittanut mistään totesikin nousun loppuvaiheessa olevansa jo hieman puhki. Tähän tosi taisi vaikuttaa alkumatkan juokseminen 
Lopussa oli vielä rappuset, joissa muutama taukopaikka matkalla.
Huipulla tuulee aina, voitiin taas todeta. Huipulta oli mahtavat näkymät ja Nattasetkin siintivät hienosti maisemassa. Pieni penkkikin löytyi josta maisemia saattoi rauhassa ihastella istuskelle.
Jatkoimme matkaa Kiirunapolkua pitkin kohti poroaitaa, maasto oli melko kivistä mutta maisemat hienoja. Poroaitaa riitti ja sen tolppia oli juuri uusittu, siinä riittää kyllä hommaa.
Saavuimme hieman alemmas ja maasto muuttui kosteammaksi pienen puron solistessa vieressä.
Lopulta saavuimme risteykseen ja päätimme kiertää vielä Vasapolun, joka ehdottomasti oli nuorimmaisen suosikki.
Takaisin tunturikeskukseen saavuttaessa oli kaikilla jo matkalla tullut nälkä ja olimmekin viileästä päivästä johtuen jutelleetkin kuinka hyvälle lohisoppa maistuisikaan, no juuri sitä olikin tarjolla riistakeiton lisäksi Tunturikeskuksessa.
Illalla lähdimme vielä vaimon kanssa ajelemaan Kaunispään päälle ja kohti Palo-ojaa lasten jäädessä ”tekemään” läksyjä.
Toistamiseen ylös Kaunispäälle ja tuo hieno lasku kohti Palo-ojaa oli kyllä parin hikipisaran arvoinen taas.
Nyt tulimme suoraan Palo-ojalta takaisin Luttojoen varteen ja kohti Saariselkää. Hieno iltalenkki ennen saunomista.
Tagit:kaunispää, kiilopää, retkellä, saariselkä
